Tunkkaisen raikas tuulahdus menneestä

Nykypäivän räiskintöjen toistaessa itseään ja toisiaan, on välillä mukavaa palata menneeseen. Aikamatka onnistuu tietysti klassikoiden – kuten alkuperäisen Doomin – parissa, mutta myös uusia yrittäjiä ilmaantuu aina silloin tällöin. Yksi näistä on Strafe, joka pyrkii palauttamaan meidät 90-luvun puolivälin kieppeille. Pixel Titans heittää roskakoriin lähes kaikki nykyräiskintöjen höpötykset ja luottaa teoksessaan yksinkertaiseen lähestymistapaan. Onhan se toiminut ennenkin, joten miksipä ei nyt?

A blast from the past

Unohdetaan siis suurin osa nykyräiskintöjen hienouksista. Strafessa ei kyykitä suojan takana, moninpelata, terveys palaudu itsestään tai seurata ruudulla näkyvää nuolta. Hyppynappi sentään on, vaikka sitä ei kaikissa teoksen esikuvissa vielä esiintynyt. Raikkautta tuo myös aseiden tuunaus pelin edetessä.

Nimensä mukaisesti nopeatempoinen räiskintä rytmittyy strafettamalla, eli ottamalla sivuaskelia. Tämä on erittäin tärkeä ominaisuus vihollistulta väistellessä, varsinkin kun käytössä on vain yksi ase ja henki on kerrasta poikki.

Konstailemattomuus jatkuu pelimuodoissa. Jopa kampanjassa. Avaruusalus ICARUS on kadonnut jäljettömiin romunkeräysreissun aikana, joten pelaaja tarttuu aseeseen ja teleporttaa itsensä kadonneeseen alukseen. Mikä muka voisi mennä vikaan? No, paikka on tietysti täynnä monenmoista örkkiä ja kaikki on tapettava, jotta matka voi jatkua. Ympäristöt luodaan pääosin satunnaisesti, mikä tuo mukavaa uudelleenpeluuarvoa haastavaan puurtamiseen. Sinne tänne ripotellut salaisuudet lisäävät mielenkiintoa muutoin yksitoikkoiseen etenemiseen.

Murderzone tarjoaa kymmenen huoneen haasteen, jossa löylytetään vihollisaalto toisensa perään. Vuodatetulla verellä saa avattua helpotuksia, kuten toisen aseen tai suojan ostomahdollisuuden. Speedzone keskittyy pelaajien väliseen nopeustaistoon ja Strafezone puolestaan päivittäisiin haasteisiin. Tällä hetkellä pelattavissa on vain kampanja sekä Murderzone, mutta kehittäjä on luvannut tuoda loputkin muodot saataville jo alkukesästä.

Keskinkertaisuuden suo kutsuu

Pixel Titansin uutukainen on tunkkaisen raikas ja ristiriitainen tuulahdus menneestä. Strafea pelaa mielellään, mutta jo tunnin jälkeen alkaa tuntea pientä puutumista. Sisältöä ei vain ole tarpeeksi, jotta sen parissa jaksaisi viihtyä pitempiä aikoja. Kenties julkaisu olisi pitänyt tehdä Early Accessin kautta, jolloin puuttuvat pelimuodotkaan eivät haittaisi niin paljoa.

Mukavan ysärimäinen ulkoasu miellyttää silmää. Ääniraidalla taas kuullaan melko yksinkertaista pimputusta suoraan helvetistä. Verellä ja irtoraajoilla mässäily maistuu toki aina, mutta sekään ei yksinään kanna kovin pitkälle. Satunnaisesti luodut kentätkin näyttävät kaikki lähes samalta. Se ”jokin” jää puuttumaan: Strafe uppoaa valitettavasti syvälle keskinkertaisuuden suohon.

Galleria: 

ladataan kommentteja...